tinniina

Archive for elokuu 2011|Monthly archive page

Vielä ehtii jättää apalipukkeen!

In Uncategorized on 30/08/2011 at 20:18

Eli huominen päivä on vielä arpajaisiin osallistumiseen aikaa! Klikkaa kuvalinkkiä!


Mainokset

Housuja vauhtijaloille

In ompelu (lapsille) on 28/08/2011 at 14:44

Kova ompelubuumi on ollut kuluvalla viikolla! Eilen leikkasin vielä illalla kolmet housut ja yhden singoalla-mekon/tunikan ja ompelin niiden saumurisaumatkin. Tänään sain parit pökät jo valmiiksi asti.

Raitafrotee Myllymuksuilta. Ihanan väristä! Housujen malli Ottobreestä 4/2011. Saisi olla Piikalle vähän kapoisemmat näin sisäkäyttöön, eli vähän reilut ovat vielä. Ihana karvakasamme Pikselikin pääsi pitkästä kuvaan.

Toiset housut tein eilisen suunnitelmani mukaan eli levensin ja vähän pidensin Suuren käsityölehden (numero taisi olla 1/2009) leggarikaavaa koossa 92. Sain aikaan juuri sellaiset housut kuin halusinkin eli kapealinjaiset, vähän pussittavat lahkeet!

Vyötärökuminauha tuli summissa leikattua liian löysäksi, mutta onpahan mahalle kasvunvaraa 🙂 Kangas oli muuten todella törkeän huonosti leikattu! Toinen reuna oli suora, toinen aaltoili rajusti! Koska kangas on aikoja sitten tilattu, en viitsinyt alkaa valittaa, mutta jatkossa täytyy kyllä heti saapuneiden kankaisen leikkuu tarkistaa… Singoalla ja toiset veluuripöksyt jäivät nyt viimeistelyä vaille, katsotaan milloin ehdin.

Syksyinen lahjus

In ompelu (lapsille) on 27/08/2011 at 15:25

Kangaslaatikon syövereistä löysin tällaiseen settiin kankaat. Vaikka kuosit ovatkin erilaiset, ne sopivat mielestäni hienosti yhteen. Lahjan saaja, rakas kummityttö, täyttää tänään kaksi vuotta, mutta emme lentsun takia päässeet tänään vielä juhlimaan.

Vähän ihmeellisessä etukenossa on piika, mutta tämä oli tällä kertaa paras otos pikkuohjuksesta. Eli siis liivimekko (86/92) Metsolan joustofroteesta kaverilta piirretystä kaavasta, leggingsit (92) oranssista trikoosta  jostain Suuresta käsityölehdestä ja samaisesta lehdestä peurapaita (86/92cm). Puolimetriä peurakangasta riitti siis tähän paitaan ja sen edellisen paidan hihoihin ja etumukseen. Tuo kangas ruskeilla resoreilla oli mielestäni kaikista ihanin yhdistelmä. Leggingsit ovat vielä vähän reilut Piikalle (ja varmasti myös saajalleen) ja ajattelinkin, että kaavastahan saisi pienellä muokkauksella kapealinjaiset veluurihousut, joita mielisin ommella talven varalle. Ihan hivenen vain lahkeeseen leveyttä sekä pituutta ja lahkeeseen kuminauhat.

Samalla innolla viimeistelin Piikalle jo kesällä pupukankaasta leikkaamani paidan. Kyllä tämä pupukangas vain on niin ihana, joka kerta sykähdyttää! Pidän muuten sitä omaa t-paitaani töissä mustan kapealinjaisen hameen kanssa ja olen mielestäni siinä oikein tyylikäs 🙂 Olin tilannut kangasta Ikasyriltä 1,5m ja sain siitä siis itselle t-paidan, Piikalle topin, shortsit ja nyt tämän paidan. Jämistä kaveri ompeli vielä hame-leggareiden hameen ja paidan hihat. Eli varmasti tuli aika hyvin käytettyä tämä kangaspalanen!

Mannekiinillä meinasi tulla itku, kun piti luopua ”pampipaidasta”, jossa oli vielä niskalapussa ”tutu” eli lintu. Mutta iloksihan sekin suru pian muuttui 🙂

Pampi!

In Uncategorized on 24/08/2011 at 19:46

Siinä Piikan ensimmäinen sana tästä paidasta. Kuten taisin sanoa, en ensin ihastunut koko peurakankaaseen, mutta tuo kelta-oranssi-ruskea peura on todella suloinen! Tekisi mieli hommata sitä itsellekin t-paidan verran.

Jämistä sain leikattua etukappaleen ja lyhyet hihat. Sitten Metsolan jotakin mekkoa muistellen jatkoin hihoja pitkillä resoreilla ja takakappaleena on omasta, muutaman reiän saaneesta Marimekon teepparista. Tykkään kyllä yhdistelmästä kaikin puolin 🙂 Tosin nyt paidan etumuksessa on jo mustekynätahra, voi ei!

Aurinkoisia syyspäiviä!

Joka ilta kun lamppu sammuu

In ompelu (lapsille) on 23/08/2011 at 19:54

Jälleen Hennan inspiroimana innostuin kokeilemaan jotakin uutta nimittäin yöhaalaria. Leikkasin tämän jo heinä- ellei peräti kesäkuussa, mutta ompelu on edennyt vähän kertaansa. Joskus tässä aiemmin ompelin kappaleet toisiinsa ja tänään sitten muiden ompelusten lomassa (kun kerta oli pinkit langat jo valmiiksi koneessa) ompelin resorit. Vetoketjun alapää ei tällä kertaa kiinnittynyt kovin nätisti, mutta kelpaa minulle. Palataan korjausasiaan sitten, kun jollakin kiinnostaa 😉

Kaava on Ottobren numerosta 1/2011 ja kangas Metsolasta (JNY:n kangas). Tuo trikoo on muuten ihanan pehmoista! Ohjeesta poiketen en tehnyt kanttauksia hihansuihin ja lahkeisiin ja siitä syystä haalari on vähän iso (kokoa 86cm), mutta mahtuupahan pidempään. Alunperin oli tarkoitus tehdä valkeat kantit, mutta Metsolasta ostamani valkea resori osoittautui liian paksuksi kanttausta ajatellen (kone ei suostunut ompelemaan). Seuraava suunnitelmani oli tumman ruskea, mutta onneksi ajattelin vielä kolmannen kerran asiaa: nämä pinkit resorit piristävät kummasti! Tarkoitus olisi ommella vielä toinen samanmoinen bambutrikoosta. Jospa sitten vetskarikin onnistuisi paremmin 🙂

Piika lähtikin jo testaamaan, miten uudessa yöppärissä uni maistuu, joten äiti ehtii hetken aikaa ommella ennen kuin täytyy seurata perässä. Työn alla on lahjaksi menevä kokonaisuus ja sivutuotteena Piikalle paita, joista lisää myöhemmin.

Ja muistakaapas hei, arvontaan ehtii vielä mukaan! Linkkaa alla olevaa kuvaa ja jätä kommenttisi kyseiseen postaukseen.

Nyt kuuluu keijujen äänet

In ompelu (lapsille) on 15/08/2011 at 21:04

Niin se on taas kesäloma lusittu ja työt aloitettu. Uusi koulu, reipas tuntimäärä ja aiemmin opettamattomat luokka-aine-yhdistelmät takaavat sen, ettei harrastusaikaa taida ihan mahdottomasti jäädä. Tai no senhän näkee sitten, kun oikeasti päästään hommiin. Viime viikolla tuli tarve ompelulle, sillä viikonloppuna oli tarkoitus käydä kyläilemässä opiskelukaverin luona ja ajattelin perheen yksivuotiaalle neitokaiselle ommella jotain tuliaiseksi. Ottobreestä ostetuista raitatrikoosta ja keijukankaasta syntyi nopeasti ranglanhihainen paita.

Kivan värikäs tuli!

Pilvistä arvontaa

In Arvonta on 13/08/2011 at 21:16

Kaikista pyhistä lupauksistani huolimatta selkärankani on täysin olematon. Alkuviikosta kotiutin Ikasyriltä tarjouksessa olleita pilvitrikoita kolmea eri väriä metrin kutakin. Nämä suht neutraalit kankaat ostin lahjavaatetarpeisiin, mutta samalla mieleeni tuli, että pidänpä pitkästä aikaa arvonnan.

Eli osallistua voit jättämällä tähän postaukseen kommentin ja vastaamalla kysymykseen, minkälaiset kuosit sinua kankaissa miellyttävät ja mikä on lempikuosisi, jos pystyt siihen vastaamaan. Omat kangasmieltymykseni ovat varmaan aika ilmeiset ompelusteni perusteella. Väriä täytyy olla ja mieluiten jotain kuva-aihettakin. Näistä ompelemistani kankaista ehkä kaikista mieluisin on iki-ihana punahilkkatrikoo, mutta Ikasyrin mustapohjainen puputrikoo on kyllä hyvin lähellä.

Palkintona puolestaan lupaan ommella jostakin kuvan pilvitrikoosta jonkin lasten vaatteen. Jätä kommentissasi myös toive kankaan väristä, vaatteesta ja koosta. Jokaisella kommentin jättäjällä on on tasapuolisesti yksi arpa. Kavereille voi toki vinkata arvonnasta esim. seuraavan pikkukuvan avulla:

Onnea matkaan!

Muoks. Kankaiden värit ovat keltainen, punainen ja violetti!

Epäonnen pöksyt ja muita ompeluksia

In ompelu (lapsille), tuunaus on 05/08/2011 at 09:05

Piikan takki oli muuten etelän reissulla oikein kivasti käytössä! Se toimi mielestäni tosi hyvin: suojasi hyvin auringolta paahtavimpana aikana, jos satuimme olemaan liikkeellä, mutta illan viiletessä se lämmitti kattoterassilla ja piti vähän tuulta. Takista kertovan postauksen päätin näihin sanoihin: ”Vuorta tässä versiossa ei ole, mutta sen lisääminenhän ei mikään ongelma ole – kai.” No en vielä koittanutkaan vuorellista takkia tehdä, vaan päätin tehdä syksyksi Tuulille vuorelliset samettihousut samalla Ottobren (4/2001) kaavalla kuin aiemmat punaiset froteehousut. Eihän se vuoren lisääminen voi olla hankalaa! Harmikseni kuvatodisteita ei ole, mutta tämä saattaa olla tuttua myös muille vuoritusta ensin itse ilman ohjetta kokeilleille 🙂

Leikkasin kangaspalaset ja ompelin vuoren ja päällisen. Muistin jättää kääntöaukon vuoreen ja muistin ommella myös kokomerkin. Tein myös ensimmäistä kertaa tuollaisen resorinyörin ja napinlävistäkin tuli kerralla nätit. Sitten vain vuori ja päällinen oikeat puolet vastakkain sisäkkäin ja sinne väliin resorit oikeisiin paikkoihin. Ompelin (saumurilla tietysti) resorit paikalleen ja ajattelin että tämäpä oli nopea homma! Kun käänsin vaatekappaleen ympäri, se olikin aika jännän näköinen: siitä tuli sellainen ympyrä… Leikkelin lahjeresorit irti ja ajattelin että tuon vyötärönhän voi jättää paikalleen, kun se on ihan oike… Eiku hetkinen! Ne kiristysnauhaa varten ommellut napinlävet ovat nurjalla puolella!!! Voi prkl! Ja ei muuta kuin sakset käteen.

Istahdin sitten miettimään asiaa. Olin aamupäivällä käynyt ensimmäistä kertaa Saksis-blogissa ja sieltä muistin kuvaohjeet hupparin vuorittamisesta. Ahaa, eipä olisi tullut mieleenkään ommella resoreita noin eli kokeillaanpas! Päätin nyt aloittaa lahjeresoreista ja ne onnistuivatkin nyt hienosti Elinan ja Hennin ohjetta noudattaen. Seuraavaksi vyötäröresori, mutta mitä ihmettä… Kohdakkain olivatkin nyt vuoren etukappale ja päällisen takakappale ja toisin päin. Voi hyvänen aika!!! Siinä vaiheessa päätin jatkaa seuraavana päivänä.

Seuraavana päivänä kaikki sujuikin alusta loppuun ilman ongelmia. Jossakin välissä kavensin vuoren sivusaumoja saumuriompeleen verran. Päällikangashan ei joustanut yhtään ja vuori oli ruskeaa, erittäin joustavaa trikoota, joten siitä olisi saanut jättää lahkeiden sivuista saumanvarat pois.

Lopputuloksena Piika sai kuitenkin oikein nätit syys- ja kevätpöksyt kuiville ulkoilukeleille. Meillä on ollut tällaiset vähän vastaavat kaupasta ostetut koissa 68cm ja 80cm ja ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi esim. automatkoille ja ihan pihalla leikkimiseenkin, kun kosteudensuojaa ei tarvitse. Piikalla on välikausitakkina Reiman sini-ruskeatakki, joka passaa näiden housujen kanssa paremmin kuin hyvin. Kuvan oton ajaksi Piikaa lahjottiin kosteusliinalla 😉 Samasta kankaasta aion tehdä itselleni hameen.

Aika kauan aikaa kangaslaatikossa on ollut pari tuunattavaa juttua eli muutama lahjaksi saatu body koossa 86cm ja kaverin kirpparikuormasta ostettu trikoinen hihaton haalari. Koska bodyille meillä ei ole enää käyttöä (en ole pitänyt bodyjä Piikalla kesälläkään enää ollenkaan), päätin tehdä näistä paitoja. Ja myös haalarit olen kokenyt epäkäytännöllisiksi (pois lukien yöhaalarit), joten päätin tuunata näistä haalareista housut. Ja tällaista tuli:

Housujen vyötäröstä tuli vähän löysä ja olisi pitänyt kaventaa vähän reunoista noita pöksyjä. Ihan käyttökelpoiset kuitenkin. T-paita taitaa jäädä nyt käyttämättä tai ensi kesänä lahjaksi tms. Se on kokoa 86cm eli nyt sopiva mutta alkaa tämä kesä olla jo kohta lusittu, niin hyvin vähälle käytölle jää. Tuo Lindexin paita osuu kyllä minun hermooni ja kovaa vaikka onkin noin pinkki. Tosi iloinen ja nätti kuva pelastaa paidan 🙂 Ja täytyy myöntää, että mullahan on omassa pukeutumisessani kova pinkkikausi menossa… En jaksanut kaivaa esille kaksoisneulaa, tai oikeammin en jaksanut alkaa rullailemaan pinkkiä lankaa tyhjälle lankakerälle, jotta saisin sitä toisenkin rullan. Siispä päätinkin kokeilla ihan ompelukoneen omia ompeleita noihin helmakäänteisiin.

Seuraavaksi työn alle on päässyt Piikalle unihaalari ja pari keskeneräistä paitaakin olisi. Sitten voisi alkaa niitä omia työvaatteita suunnitella, pari pirtsakkaa siis hametta mielessä.

Hellemekko

In ompelu (itselle) on 05/08/2011 at 08:23

Sain kuin sainkin viimeisenä iltana ennen reissua, pakkausten ja siivousten jälkeen, tehtyä itselleni uhoamani hellemekon. Lähtökohtana oli tämä kesän Suuren käsityölehden mekko:

Saalikaulus, vyö jne. No ei ihan mennyt niin kuin strömsössä! En tajunnut tuota saalikauluksen kiinnitystä mitenkään! Yritin kerran ja tein tikkaukset päälle ja huomasin, että kaulus oli venynyt muodottomaksi. Ei muuta kuin sakset käteen ja kaulus irti ja nurkkaan! Sen sijaan tein kanttaukset ja niistä tuli ihan nätit. Sitten yritin tuota vyötä laittaa, tein rypytykset ja aloin mallata, niin sehän oli se vyö hirveän pitkä vyötäröön nähden vaikka olin leikannut osat ohjeen mukaan! Äh, en minä jaksanut sitten alkaa sitä vyötäkään mallailla. Ensimmäisen sovituksen myötä huomasin, että kauluksesta näkyy melkein napa. Kangaspalalla senkin sai pelastettua ja ihan kiva mekko tuli. Jos teen tämän uudestaan, niin yhdistäisin yläosan ja helman kaavat ja jättäisin tuon typerän laskoksen pois.

Onpas laadukas kuva ja juuri pyykistä tullut ryppyinen mekko… Nuo holkkihihat oli muuten kivat tehdä ja myös hyvän näköiset mielestäni. Ja ihan pidettävä mekko tuli vaikkei aivan täydellinen eikä varsinkaan mallin mukainen 🙂