tinniina

Archive for heinäkuu 2011|Monthly archive page

Aurinkoa vastaan

In ompelu (lapsille) on 18/07/2011 at 10:28

Haastoin itseni kokeilemaan lapsen paitapuseron ompelua, kun näin uusimmassa Ottobressä kivan vauvan/taaperon paitapuseron tai takin, mikähän tämä nyt lienee. Kankaat tähän olivat ehtineet marinoitua jo reilun vuoden (ostettu Amoriinista), mutta mallin nähtyäni yhdistin sen heti mielessäni näihin kankaisiin. Ajattelin tällaisen takin olevan tarpeen aurinkolomalla, jolla sitä voi käyttää kevyenä takkina ja näin Piika välttyisi pahimmalta auringon paahteelta. Nähtäväksi jää, lunastaako takki paikkansa.

Olihan tässä tekemistä! Ensimmäistä kertaa ompelin taskut mallinetta käyttäen ja aika nätithän niistä tuli. Kauluksen ohjetta en tainnut ihan ymmärtää ja soveltelin parhaaksi näkemälläni tavalla, mutta ihan priima tuosta pääntien kaitaleesta ei tullut. Kelpaa kuitenkin minulle. Hihapyöriöihin ompelin rypytyslangat, sillä en meinannut saada hihoja muuten istumaan. Rypytyslankojahan tässä saikin ommella yhteensä kuuteen paikkaan ja lisäksi vielä taskuihin syötöslangat. Eli tekeminen oli aika hidasta. Kone vähän yskähteli ja sylttäsi, vaikka kovin paksuja paikkoja ei ommeltavana ollut. Täytynee viedä rakkine huoltoon lähiaikoina.

Lopputulos on mielestäni kuitenkin oikein kiva! Kun sain työn valmiiksi, minut valtasi onnistumisen ihana tunne: sen takiahan ihminen harrastaa, kuka mitäkin! Vielä pitäisi se oma trikoomekko saada aikaiseksi ennen lähtöä. Saa nähdä, kuinka käy! Takin malli oli sen verran kiva Piikan päällä, että voisi tuota vähän mallailla sadetakkia varten, tosin yhtä isommassa koossa. Vuorta tässä versiossa ei ole, mutta sen lisääminenhän ei mikään ongelma ole – kai.

Mainokset

Autolla ajetaan varo-varovasti

In kirjonta, ompelu (lapsille) on 17/07/2011 at 20:16

Edellisen postauksen vaatteet siis valmistuivat jo reilu viikko sitten. Nyt olemme kotosalla muutaman päivän varikkopysähdyksellä ennen kuin lentää pyrähdämme Välimeren auringosta nauttimaan. En ole kylläkään kovien helteiden ystävä, mutta eiköhän siellä voi nauttia muustakin kuin auringosta 🙂 Ompeluksia on silti työn alla, muutama hellevaate itselle ja piikalle sekä erääseen kyläpaikkaan matkan varrelle piti tehdä tuliainen. Hellevaatteet ovat vielä kankaina tai kangaspaloina, mutta tuliainen on onneksi jo valmis.

Setin molempien osien kaavat ovat Ottobreen uusimmasta numerosta (4/2011) ja kankaat Metsolasta. Toivottavasti pojan vanhemmat eivät ole allergisia punaisille vaatteille 🙂 Housuihin olisi kuulunut vyötärölle kiristysnaru, mutta sen jätin pois. Tykkään kyllä enemmän niistä housumalleista, joissa lahje ommellaan yhdestä kangaskappaleesta: tuli nimittäin ensin ommeltua lahkeet, joista toinen oli etukappaleista tehty ja toinen takakappaleista… Ehkä myös kellonajalla oli jotain tekemistä asian kanssa. Koko molemmilla on 74cm, mutta todistetusti mahtuu myös 80 senttiselle pimulle 🙂

En löytänyt netistä mieluisia Handmade-merkkejä tai oikeastaan löysin (ks. edellisen postauksen kiva sienimerkki), mutta ne eivät olleet sopuhintaisia. Siispä päätinkin hankkia muutamaa sorttia kivoja nauhoja vaatteiden koristeeksi. Kokomerkit Tiritomista ja nauhat Hanhelista.

Näissä nauhoissa on vähän sama juttu kuin kankaissa ylipäätään: liikaa on söpöjä vaihtoehtoja! Ja kun kerta kankaista pääsin puhumaan, niin kuvakollaasiharjoituksena tein kuvan viimeaikaisista hankinnoista. Kävimme pohjoisen reissulla myös Rovaniemellä ja siellä sijaitsevassa Ottobreen liikkeessä: se on kertakaikkiaan taivas! Tosin kuviollisten trikoiden valikoima ei ollut mitenkään erityinen, mutta ihania puuvillakankaita olisi ollut sitäkin enemmän.

Ylärivin kaikki kankaat ovat Ottobreeltä. Raitakankaasta meinaan surauttaa vielä ennen reissuun lähtöä itselleni mekon. Keijukankaalle ei ole vielä suunnitelmaa, katsotaan sitten, kun selviää, kuinka paljon neidillä jo seuraavan koon vaatteita on. Raitatrikoota jäänee vähän yli ja sehän passaa hyvin tuon keijukankaan kanssa yksiin. Raitaresoreita Ottobrellä oli vaikka miten paljon ja kyllähän ne ovat lehden mallivaatteissakin ihanan piristäviä yksityiskohtia. Kelta-oranssi-valkoinen kangas on siis raitaista resoria ja ajateltu yhteen peurakankaan kanssa. Kyseinen trikoo ei ole minuun nettikuvien perusteella kolahtanut, mutta livenä se oli tosi suloinen. Olisin mieluusti ostanut tuota itselle mekkokankaaksi, mutta valkeapohjaisena se näkyi aika pahasti läpi. Alarivissä vasemmalla on ensimmäisenä Marimekon Muija-kuosia herkullisen värisenä. Löytyi kotipaikkakunnan kangaskaupasta. Keskellä oleva kukkakangas on Ottobreeltä ja siitä ajattelin itselleni hameen ommella. Vieressä on Amoriinista ostettua tylliä, jota ajattelin laittaa kukkahameen helman alle hulmuamaan, jos vain pokka pitää. Viimeisenä on Myllymuksuilta ihanaa pöllövakosamettia, josta teen itselleni hameen ja Piikalle housut ja kenties muutakin, jos kangasta riittää. Olin kytännyt tätä kangasta pitkään, mutten ollut raskinut tilata kalliiden (8e) postimaksujen takia. Juhannuksen aikoihin nettikaupassa oli postimaksuvapaa tarjous yli 40e tilauksille, joten pistimme kavereiden kanssa kimppatilauksen pystyyn. Tuli sieltä paria ihan peruskangastakin, joita en nyt tähän kuvaillut.

Eilen sommittelin puutarhakissoja tauluksi. Taulu on helposti purettavissa, joten en tehnyt mitään peruuttamatonta vielä. Tällä hetkellä eniten houkuttaisi se rasiaksi viimeistely, mutta sopiva rasia pitäisi ensin etsiä. Ihanasti tässä näkyy huono silitysjälkikin…

Nyt läppäri pois sylistä ja ompelemaan, sillä tekemistä piisaa!

Heja Sverige!

In ompelu (lapsille) on 17/07/2011 at 13:38

Tämä teksti vilahti täällä jo viime viikolla, sillä olin kirjoittanut ja ajastanut sen ja ajattelin, että lisään kuvat sitten pohjoisen reissulla. No enpä sitten kuitenkaan jaksanut ladata niitä kuvia koneelle kuin vasta nyt kotiuduttuamme.

Huhtikuussahan ompelin Piikalle Metsolan sini-keltaisen traktoripaidan. Sen kaveriksi ompelin tällä viikolla niin monessa blogissa jo olleet polvihousut. Kaavana käytin Saimi-housujen kaavaa jostain Ottobreestä. Koko oli pienin eli 92cm ja pätkäisin lahkeen summissa. Kangas tuli minulle Myllymuksujen kimppatilauksessa, se löytyi palalaarista ja siitä se ajatus sitten lähti. Aika kiva kokonaisuus tästä tuli 🙂 Tosin ehkä hivenen turhan lämmin näille kelille. Varsinkin tuo raitafrotee on pirun paksua!

Ruotsalaisuusteemaan liittyy myös seuraava ompelukseni, onhan leppäkerttu RKP:n tunnus 😉 Jo tutuksi tulleen hame-leggings-yhdistelmän tein nyt koossa 98cm kaksivuotiaalle Maija-serkulleni. Pidensin ja kavensin lahjetta ja tein taas nuo käänteet kuten maatilakangasversiossa. Uusi Ottobre kolahti postilaatikkoon ennen reissua ja siitä tuli piirretyksi heti muutamat kaavat. Ensimmäisenä ompelin ihanan ranglanhihaisen tunikan. Siinä pienin koko oli 98cm, snif! Mutta tämäkin menee Maijalle. Tällaista kaavaa olen vähän etsiskellytkin, tosin kuminauhakujilla varustettuna, jotta ompelu olisi nopeampaa. Nyt tein aivan ohjeen mukaan eli rypytin framilonnauhalla ja sitten kanttasin sitten. Tekemistä siis piisasi, mutta lopputuloksesta tuli oikein nätti! Tämä malli on kyllä helposti sovellettavissa joustamattomalle kankaalle, jolloin rypytyksen voisi tehdä langoilla, kanttaukset kanttinauhoilla tai sitten trikoosta niin, että tekisi ne kuminauhakujat. Mukava kuitenkin nähdä, miten ompelutaidot karttuvat, kun jaksaa harjoitella 🙂

Kuvat ovat vähän tummia, mutta minkäs teet, kun on pakko ottaa kuvat heti vaatteen valmistuttua eli vähän ennen kahta yöllä!

Kun Maija pääsi kokeilemaan vaatetta, todett iin paidan olevan sopiva, mutta housut olivatkin kapeat. Siinä samassa muistin, miksi olen Piikan housuja kaventanut: olen tehnyt Piikalle koon 92 housut jo nyt käytettäväksi ja siksi olen niitä vähän kaventanut. Eihän 98 koon vaatteita käyttävän tytön leggareita tarvitse kaventaa, kun ompelee vaan ihan koon mukaisesti! No tämä asia on helppo korjata. Myös tuo punainen trikoo osoittautui ei-niin-kauhean-joustavaksi. Mutta kiva kun paita oli sopiva, sillä se oli tosi isotöinen! Maijan isä eli enoni muuten sanoi tuosta Myllymuksujen tenceltrikoosta, että kaikki lastenvaatteet pitäisi tehdä sellaisesta kankaasta: pehmeää ja joustavaa! Minulle jäi vielä pala kyseistä kangasta, mitähän siitä raskisi tehdä…

Puutarhakissoja

In kirjonta, rph 2011 on 02/07/2011 at 13:49

Joulun välipäivinä aloitin Tralalan mallin Gardienne de chats, mutta se sai väistyä ristipistohassutustöiden tieltä, vaikka oli jo melko hyvässä vaiheessa menossa. Juhannusta ennen kaivelin työn kuitenkin esille ja päätin tehdä sen loppuun ja alkuviikon Helsingin reissulla pistelin viimeiset pistot hotellihuoneessa päivänokosten aikaan. Voi miten ihana työstä tulikaan… Lähinnä huokailin, kun sain viimeisen piston tehtyä 🙂 Täytyy sanoa, että todella kiva pistellä tällaista symmetristä ja simppeliä työtä sen orkideatyön jälkeen.

Entäs viimeistely sitten? Antakaahan vinkkejä! Mielessäni oli lähinnä kolme vaihtoehtoa: tyynynpäällinen, rasian kansi tai sitten taulu, jonka ajattelin toteutettavan niin, että taustalle tulisi noita olohuoneen verhokankaita, keskelle pistely ja sen ympärille valkeaa pitsinauhaa.  Näin se passaisi hyvin olohuoneemme nykyisiin verhoihin. Tyynyn tekeminen hirvittää siinä mielessä vähän, että mitä jos kissat keksivät alkaa raapia tyynyä? Koko pistely olisi silloin pilalla… Rasiaksi puolestaan kävisi sopivan kokoinen valkea ja puinen rasia, jonka kanteen sitten voisin tuon työn jotenkin väsätä. Ja laatikkoonhan voisi säilöä vaikka kirjontalangat ja neuloja. Tai miksei ihan pahvirasia, jos sen päällystäisi kokonaan kankaalla ja sisustaisi. Aika kova homma vaan siinä. Ja etsiminen olisi tietysti siinä rasiassakin. Entä tuleeko mieleen mitään muuta? Ehdotuksia otetaan vastaan!

Reissuun otin mukaan yhden rph-työn, sillä arvasin saavani puutarhakissat valmiiksi. Matkaan valikoitui paperinukketyö, sillä siihen tarvitsi ottaa mukaan vain yksi lankatokka. Sitä olen nyt sitten kotosallakin pistellyt, mutta kovin montaa pistoa en ole saanut aikaan. Kiva tätä on kuitenkin tehdä ja syötävän suloinenhan tämäkin on 🙂