tinniina

Archive for helmikuu 2011|Monthly archive page

Ei pöllömpää

In kirjonta, ompelu (lapsille), rph 2011 on 27/02/2011 at 21:33

Pöllöt ja leppäkertut tuntuvat olevat nyt kovasti pinnalla. Viikonloppuna ommella hurautin pitkähihaisen paidan jo entuudestaan tutulla Suuren käsityölehden kaavalla ja tulipas tästä kiva! Keltaiset hihat piristävät kummasti ja kuvio on hauska.

Pöllökangas on jämäpala Sampsukalta. Sitä on vielä toisen paidan etu- ja takakappaleiden verran eli täytynee omalle Piikallekin tehdä. Tämä on menossa lahjaksi.

Ristipistorintamalla on edelleen työn alla Orchid Kitty, joka on edennyt jo sen verran, että pitää laittaa välikatsausta kuvan muodossa.

Työ edistyy siis hitaasti mutta varmasti. Vähän epäilyttää, miten minulle näiden hassutustöiden kanssa käy, kun ei tunnu valmistuvan mikään. No, ei vielä heitetä hanskoja tiskiin, sillä kaikki työt eivät onneksi ole näin isotöisiä ja pitkä kesälomakin vielä edessä. Kovasti nyt syyhyttää kangasvaraston pienentäminen ja ompelu: trikoovaatteiden ompeleminen on niin mukavaa ja nopeaa puuhaa ja valmista tulee vauhdilla. Nytkin eiliseltä olisi keskeneräisenä Piikalle tunika, ei vaan taida enää tänään jaksaa ommella sitä loppuun.

Viisi työpäivää hiihtolomaan!

Mainokset

Lisää leppiksiä

In ompelu (itselle) on 22/02/2011 at 20:50

Leppäkertut pörähtelevät blogissani nyt aivan yhtenään! Eilen saapui postin mukana Myllymuksujen Kerttuli-veluria ja sitä piti heti päästä leikkelemään pienemmiksi paloiksi. Olin jo mielessäni miettinyt, että itselleni haluaisin tunikan tehdä, mutta kaavaa ei ollut. Onneksi eilen postissa tuli myös Ottobreen kevään naisten mallisto ja siellä oli aikalailla sen mallinen tunika, mikä minulla oli mielessä. Muutoksia tosin piti tehdä jonkin verran, sillä malli oli viskoosille ja minulla käytössä oli joustavaa kangasta.

Kaavassa oli pääntie tehty niin, että eteen tehtiin rypytys ja sitten kantattiin pääntie. Minä päätin tehdä kuminauhakujan. Kun olin ommellut kappaleet kasaan, sovitin ja huomasin ommelleeni äitiyspaidan. Ei muuta kuin ronskilla otteella sivuista pois niin tuli ihan kivan kokoinen. Ranglan-hihat olisivat tehneet yläosasta istuvamman, mutta se on jälkiviisautta. Ensi kerralla sitten. Tykkään tämän mallisista paidoista, hihan suun kumpparit tai puhvihihat ja tarpeeksi pitkä helma. Siinä mielessä olisi ihan järkevää etsiä tällainen kaava ranglanhihoilla tai sitten muokata tästä sellainen.

Kangasta jäi kahteen pikkutytön liivimekkoon, joista toisen leikkasinkin jo. Jospa viikonloppuna sen pariin sitten!

Leppäkerttuja ja leijona helikopterissa

In ompelu (lapsille) on 15/02/2011 at 20:50

Viimeinenkin tentti on vihdoin ja viimein takana ja hyväksytty! Pari kertaa piti käydä koittamassa ennen kuin jaksoin oikeasti opiskella tenttialueen – typerää ajan haaskausta tämmöinen, ettei kerralla lue kunnolla. Nyt saan kuitenkin kemiankin kolmanneksi opetettavaksi aineeksi ja jään odottamaan niitä kaikkia työpaikkoja, joita voin pätevänä hakea 😉

Torstaihin saakka piti siis kovasti opiskella, mutta viikonloppuna ehdin taas vähän surruttelemaan ompelukoneella. Ensin ompelin 110-senttisen pitkähihaisen t-paidan Metsolasta ostetusta leppistrikoosta. Paita meni lahjaksi kaverin 4,5-vuotiaalle reippaalle pojalle, josta on tullut juuri isoveli. Pikkusiskolle tein (yllätys, yllätys…) leppäkerttutunikan kokoa 68cm.

Näistä tuli molemmista ihan kivat.

Sampsukalta ostin jämäpalan ihanaa leijonafroteeta. Kangaspala oli sen verran pieni, että takakappale oli pakko ommella kahdesta eri palasta. Kaava on Ottobreen Papana-paita. Kun olin kasannut paidan, katselin pääaukkoa, että näyttää kyllä aika suurelle, mutta kanttasin silti ohjeen mukaan. Valmiina totesin, että isohan siitä tuli. Pääaukko oli saman kokoinen kuin tuossa 110-senttisessä paidassa… Ei auta kuin purkaa ja tehdä tavallinen resoripääntie, mutta joskus toiste sitten.

Paidasta sinäänsä tuli ihan onnistunut, väriyhdistelmä on minusta ihana. Minulla on nyt selvästi jokin keltainen-ruskea-kausi meneillään, lastenvaatteiden suhteen siis.

Viikon ristipistokatsaus jää tällä kertaa tekemättä, sillä montaa pistoa en ole tehnyt. Tämän postauksen jälkeen täytyykin alkaa hommiin, ettei kaikki tammikuussa aloitetut työt jää vallan kesken! Monissa blogeissa onkin jo ollut esillä valmiita hassutustöitä…

Neuleita tässä blogissa ei ole nähty aikoihin, eikä nytkään nähdä mitään minun kutomaa. Tuuli sai tänään postia pohjoisen mummolasta ja paketista löytyi ihana sateenkaaren värinen neuletakki. Ohje on uusimmasta Novitasta ja lanka mummon värjäämää. Iloisia pakkaspäiviä!

Pöllö-rockia

In ompelu (lapsille) on 03/02/2011 at 21:42

Olin ostanut jo jokin aika sitten palan pupumetsä-velouria Metsolasta. Ajatuksissa oli heti hupparitakin tekeminen Piikalle, mutta kaavaa ei ollut tullut vastaan. Sitten Henna taannoisessa postauksessa löytyi hieno esimerkkityö ja samalla kaavavinkki Ottobreen uusimpaan numeroon. Eipä sitten muuta kuin tuumasta toimeen!

Maanantai-iltana leikkasin kaavoja (ja samaisen Hennan vinkistä pussitin ne muovitaskuihin 😀 Voi pojat, miten yksinkertainen ja toimiva idea!). Tiistaina leikkasin kankaat ja päätin tarttua heti oletettavasti vaikeimpaan rastiin eli taskuihin. Eihän näissä taskuissa kyllä ole mitään järkeä näin pienen vaatteessa, mutta oli kiva kokeilla ja tuohan ne takkiin ilmettä.

Kovin läheltä näitä taskuja ei oikeasti kannattaisi katsoa 🙂 Taskujen kanssa vierähtikin aikaa sen verran, että itse takin kasaaminen jäi eiliselle eli keskiviikolle. Päätin tehdä takin vuorettomaksi huppua lukuunottamatta. Kun takki oli vetskaria vaille valmis, kaivelin ostamani vetoketjun ja sehän oli ihan väärän keltainen. Eipä muuta kuin tänään kaupungille vaihtamaan vetoketju. Keltaista ei löytynyt, mutta tumman ruskea oli oikeastaan parempikin. Vetoketjun kiinnittäminen oli taas kaikista vaikein juttu. Milloin sitä oppisi vetoketjun ompelun niksit? Mutta valmista siis tuli!

Aika kiva tuli, tykkään! Vielä on tosin muutama pieni säätöjuttu tehtävä tuossa hupun ja vetskarin lähimaastossa. Tein hupun ohjeesta poiketen, että ompelin päällisen, resorin ja vuoren yhdellä kertaa. Hupun vuoren reunan käänsin sitten ja tikkasin kiinni päälliseen.

 

(Kiitos Riikalle kangasmerkkivinkistä!) Hupparin koko on tosiaan 86cm ja Piikalle se on vielä vähän reilu. Mielessä olikin kesä ja syksy, kun tätä tein: kesäksi kevyt takki, jos on vähän viileämpi keli, syksyksi ihan sisäkäyttöön. Piika on sen verran sirppana, että menee varmaan ihan hyvän aikaa tämä takki.

Piika oli tässä vaiheessa päivää jo sitä mieltä, että hiiteen sen kameran kanssa, maitoa nassuun ja nukkumaan! Järkevä valinta tähän aikaan päivästä 🙂 Mukavaa viikonloppua!